Matagalpan kunnan alueella on runsaasti ihmisten aiheuttamia ympäristöongelmia, niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Matagalpa on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viimeisten 25 vuoden ajan ihmisten muuttaessa maalta kaupunkiin. Keskeisiä ympäristöongelmia Matagalpassa ovat:

1. puutteellinen jätehuolto
2. metsien häviäminen
3. koulutuksen ja tiedon puute ympäristöasioista

Oulu-Matagalpa -ystväyysseuran ja Movimiento Comunalin ympäristökasvatushanke pyrkii lisäämään nuorten ympäristötietoisuutta, kehittämään ympäristökasvatusta ja tätä kautta parantamaan ympäristön tilaa Matagalpassa. Keskeinen tavoite on uudenlaisen ympäristöopetuksen mallin kehittäminen kouluihin. Mallia pilotoidaan kuudessa koulussa sekä nuorten ympäristöjärjestössä, Brigada Ecológicassa.

Hankkeen päätavoitteita ovat:

1. Luoda ympäristökasvatuksen malli, jonka toteutus jatkuu kuudessa hankkeeseen osallistuvassa matagalpalaisessa koulussa myös hankkeen päätyttyä, ja joka on sovellettavissa myös muihin kouluihin.
2. Parantaa hankkeeseen osallistuvien matagalpalaisten kuudesluokkalaisten ja muiden nuorten ympäristötietoisuutta ja valmiuksia ympäristönsuojeluun.
3. Metsittää viisi hehtaaria maata Matagalpan alueella osana ympäristökursseja.
4. Luoda valmiuksia paperin sekä mahdollisesti muovin ja orgaanisen jätteen kierrätykseen ja uusiokäyttöön.
5. Systematisoida uusi ympäristökurssi ja kierrätyskäytännöt sekä levittää niiden toimintoja myös pilottikoulujen ulkopuolelle.

Erään koulun jätteenkeräysastiat erikseen lasille, pahville, biojätteelle sekä muoville ja metallille. Kierrätysastioiden löytyminen kouluista ei toistaiseksi ole tavanomaista Matagalpassa.

Ympäristökoulutus remonttiin

Matagalpan kunnalla on olemassa ympäristölaki ja kunnallinen ympäristösuunnitelma, mutta ympäristösäädöksiä ei noudateta joko taloudellisista syistä tai tiedon puutteesta johtuen. Hanke siis tukee Matagalpan kunnallishallinnon omia tavoitteita ympäristönsuojelusta.

Nicaragualaiset opiskelevat ympäristötietoutta kouluissa yleensä osana luonnontieteiden opetusta. Kansallisen opetussuunnitelman mukaan oppilaille tulisi antaa tietoa luonnonsuojelusta useiden oppiaineiden puitteissa sekä järjestää käytännöllisiä ympäristöharjoitteluja. Ympäristöopetus on kuitenkin käytännössä huonolaatuista, eikä ympäristöopetukseen ole varattu riittävästi tunteja. Opettajilla ei myöskään ole riittävää koulutusta ympäristöön liittyvistä teemoista. Käytännössä laki ympäristökasvatuksesta jää siis toteutumatta.

Hankkeen aikana luotavaa ympäristökurssia ja kierrätyskäytäntöjä levitetään pilottikoulujen ulkopuolelle yhteistyössä paikallishallinnon kanssa. Hankkeen puitteissa tullaan ensin kouluttamaan opettajia jotka järjestävät ympäristöopetusta kouluissa. Myös oppilaiden perheet huomioidaan jotta tulokset olisivat mahdollisimman kestäviä.

Jätehuollon perusteita opetellaan käytännössä

Kaupungin jätehuolto kerää jätteitä kolme kertaa viikossa, mutta palvelu ei ulotu kaikkiin kaupunginosiin ja koska se on maksullinen, ei useilla perheillä ole varaa maksaa siitä. Julkisilla paikoilla tai kouluissa ei usein ole jäteastioita eikä jätteiden keräystä. Kierrätyskulttuuria ei käytännössä ole olemassa, eikä ihmisillä yleensä ole tietoa kierrätyksen merkityksestä.

Matagalpan kaatopaikalla etenkin lapset etsivät jätteen seasta edelleen kaupattavaa tavaraa, kuten metallia.

Käytännössä materiaalien kierrätys toimii siten, että kaupungin vähävaraisin väestönosa käy kaatopaikoilla etsimässä hyödynnettäviä ja myyntikelpoisia jätteitä kuten pulloja. Kuitenkin suurin osa kaupungissa syntyvästä jätteestä päätyy kierrättämättömänä kuormittamaan ympäristöä.

Keräämättömät jätteet päätyvät saastuttamaan luontoa kaupungin ympärillä, erityisesti kaupungin halki virtaavaa jokea jonka vettä vähävaraiset perheet käyttävät moniin tarkoituksiin. Jätteen määrän vähentäminen sekä kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat ratkaisevassa asemassa asukkaiden elinolojen parantamiseksi.

Hankkeessa pyritään lisäämään tietoa kierrätyksestä ja sen merkityksestä ihmisten elinolojen parantamisessa. Vähentämällä luontoon päätyvän jätteen määrää parannetaan paitsi ympäristön tilaa, myös lisätään ihmisten hyvinvointia.

Kyltti asuinalueella kieltää roskien heittämisen maahan.

Istutuksilla estetään eroosiota

Matagalpan kaupunki menettää metsiään hälyttävällä nopeudella. Kansallisen köyhyydenvähentämisohjelman mukaan Nicaragua menettää metsäpeitteestään 70 000 hehtaaria vuosittain. Tällä vauhdilla maan kaikki metsät ovat kadonneet 40 vuodessa. Ympäristönsuojeluun varatut julkiset varat eivät ole riittävät estämään metsäpeitteen häviämistä.

Osana ympäristökurssia kouluihin perustetaan taimitarhoja puiden istutusta varten. Tarkoituksena on metsittää alueita yhteensä viisi hehtaaria ja siten vähentää maaperän eroosioherkkyyttä.