Kummilapset ovat 7–25-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Kummistipendeillä tuetaan lähinnä peruskoulutusta, mutta parin vuoden välein joku kummilapsista etenee yliopistoon asti ja kummi voi jatkaa tämän tukemista korkeakouluopinnossakin.
Kummihankkeessa mukana olevat lapset ja heidän perheensä ovat heikossa taloudellisessa asemassa. Lapset tekevät lähes poikkeuksetta töitä koulunkäynnin ohessa ja kantavat näin oman osansa perheen taloudellisesta selviytymisestä. Työnteolla saadut rahat menevät suurimmaksi osaksi koko perheen käyttöön, eivät lapsille itselleen. Lapset tekevät monenlaisia töitä, esimerkiksi myyvät ruokaa tai juomaa Matagalpan kaduilla.
Useimmilla lapsilla on kotona vain toinen vanhemmista, yleensä äiti. Joistakin huolehtivat isovanhemmat yhdessä toisen vanhemman kanssa. Lähes kaikilla lapsilla on useampia sisaruksia, jolloin vanhemmat lapset huolehtivat nuoremmista.
Vähävaraisissa perheissä kasvavat lapset ovat erityisessä vaarassa pudota koulusta. Monet vanhemmat pitävät työntekoa tärkeämpänä kuin koulutusta, ja lapsetkin kantavat aitoa huolta ja vastuuta perheensä taloudellisesta tilanteesta. Usein työnteon välittömät hyödyt nähdään koulunkäynnillä saavutettavia tulevaisuuden mahdollisuuksia painavampina, ja työnteko syrjäyttää koulunkäynnin.
Kummihankkeeseen pyritään valitsemaan motivoituneita lapsia, jotta tuki olisi kohdistettu mahdollisimman hyvin sitä tarvitseville. Lastenkeskuksen henkilökunta keskustelee kummilasten ja heidän vanhempiensa kanssa selvittääkseen molempien motivaation koulunkäynnin jatkamista kohtaan. Silti kummilapsia joudutaan välillä vaihtamaan, koska lapsi ei käy koulua. Etenkin tytöille 15 ikävuoden lähestyminen on usein rajapyykki, ja moni ryhtyy suunnitellusti tai suunnittelematta perheenäidiksi ja koulutus jää kesken.
Kummilapsista suurin osa suhtautuu erittäin myönteisesti koulunkäyntiin ja näkee koulutuksen tienä parempaan tulevaisuuteen. Monet vanhemmat haluavat panostaa lastensa koulutukseen, jotta näillä olisi paremmat mahdollisuudet elämässä selviämiseen. Nicaraguassa arvostetaan perinteisiä professioita, kuten juristin ja lääkärin ammatteja. Nämä ovat myös monen lapsen toiveuria.